Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Seikkaile laguunissa

Roolipelaaminen

1. Näin kertauksena, autohittaaminen, metapelaus, muchaus ja teleporttaus ovat kiellettyjä. Tarkista sivulta tietoa, jos et muista mitä ne tarkoittavat.

2. Puhe "lainausmerkkeihin" tai vuorosanaviivan (-) jälkeen. Ajatukset ja teot voi kirjoittaa ilman mitään merkkejä.

3. Aikamuotona voi olla mikä tahansa sinusta tuntuukin luontevalta. Persoonamuoto joko yksikön ensimmäinen tai kolmas.

Tietoja pelistä

Vuodenaika alkusyksy. Vuorilla on alkanut sataa vähän lunta. Lämpötila vaihtelee paljon viiden ja kahdenkymmenen välillä. Kaloja on vielä melkoisesti, mutta nyt alkaa yrttejäkin olla kiitettävästi. Vuorokaudenaika on yö, aurinko on laskenut ja ilma viilentynyt.

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Hohtoliekki, erakko (Sailukki)

10.12.2018 22:37
Hohtoliekki huomasi nyt, että villisika juoksi hiukan vaivalloisesti. Hän päätti mennä tutkimaan sitä. Hohtoliekki lensi sian yläpuolella, mutta niin, ettei tämä huomannut. Sen niska oli hiukan jähmettynyt, ja jalat tuskin liikkuivat kahta senttiä enempää. Oudolla pomppivalla tavalla se liihotti kohti hohtoleväjokea, Flairargelia. Hohtoliekki seurasi tätä, aikomuksenaan syödä. Juuri ennen kuin se olisi molskahtanut jokeen, Hohtoliekki nosti sen rannalle ja teki nopean tappopuraisun sen jähmeään niskaan.

Nimi: Valoterä, erakko (Cika)

10.12.2018 22:28
Valoterä lepäsi suojaisassa pusikossa. Hän oli tylsistynyt ja nälkäinen, yhtä-äkkiä Valoterä huomasi että lahistöllä kipitti villisika. Valoterällä oli tylsää ja pian hän päätti vähän leikkiä villisian kanssa, muttei villisiat ymmärrä jos niitä aletaan ajamaan takaa, niinkuin painajaisen poikanen teki. Valoterä hiipi puskastaan villisian taakse ja hönkäisi sian niskaan. Villisika vauhkoontui ja juoksi päistikkaa puskaan ja sen läpi joelle päin

Nimi: Hohtoliekki, erakko (Sailukki)

10.12.2018 22:27
Hohtoliekki joi vielä hiukan hohtolevää, ja makoili heilutellen pyrstöään hiukan. Katsellessaan taivaalle etsien revontulia, Hohtoliekki ravisteli päätään, johon oli tarttunut hiukan levää. Oli yö. Oli hiljaista. Hohtoliekki huokaisi. Tällaiset hetket olivat parhaita. Lagoonissa ei hänen tietääkseen ollut muita painajaisia, joten ohikulkijoita ei voinut olettaa tulevan paikalle, sillä muut lohikäärmeet olivat olettevasti jo nukkumassa. Hohtoliekki levitti siipensä, ja nousi ilmaan etsiskellen hyvää paikkaa, jossa voisi nukkua aamulla. Äkkiä hänen alapuoleltaan kuului röhkintää, ja läheisestä pusikosta ryntäsi villisika.

Nimi: Sinisiipi, erakko (Sailukki)

01.12.2018 20:33
Sinisiipi naamioitui Kuunvalon lähdettyä pensaikon suojiin. Odotellessaan, että toinen tulisi saaliseläin mukanaan, Sinisiiven vatsa kurni taas. Hän yritti keskittyä metsiköstä kuuluviin ääniin samalla, kun yritti pitää vatsansa hiljaisena.

Nimi: Kuunvalo, erakko (Kiiukka)

04.11.2018 17:48
Pieni Vaihtosiipi nyökkäsi naaraalle. Sinisiipi kysyi ääni intoa uhkuen, että mistä he aloittaisivat. Kuunvalo huokaisi miltei huomaamattomasti. Vaihtosiipi räpytteli jo siipiään ilmeisesti kertovansa olevansa valmis. Valkea Raivo oli aika varma, että suunnitelma onnistuisi, mutta silti jossain sisimmässä kylti epävarmuus ja, että onko tämä koko saalistusreissu kannattavaa. Kannattiko tähän tosiaan haaskata energiaa, kun talvi teki uhkaavasti tuloaan. Kuunvalo heilautti päätään ja yritti sysätä tällaiset ajatukset mielensä perukoille. Hän oli luvannut auttaa ja niin naaras myös aikoisi tehdä. Valkeasuomuinen siirsi sinisten silmien katseen Sinisiipeen.
"Odota sinä täällä naamioituneena niin minä menen etsimään saalista. Ajatan ne sitten luoksesi", Kuunvalo sanoi ja pian hän katosikin yön pimeyteen vainua etsien.

Nimi: Sinisiipi, erakko (Sailukki)

05.10.2018 16:18
Sinisiipi nyökkäsi Valon Raivolle, joka oli esittäytynyt Kuunvaloksi.
"Mistäs aloitetaan?" Naaras kysyi ja räpytteli vähän siipiään, ettei toinen vain luulisi, että hän ei jaksaisi lentää.

Nimi: Kuunvalo, erakko (Kiiukka)

04.10.2018 17:58
Pieni Vaihtosiipi katsoi ihmeissään suurempaa Valon Raivoa. Pian nuorikon vatsa murahti uudestaan. Vaihtosiivelle sopi saalistuksessa auttaminen. Kuunvalo nyökkäsi ja hän alkoi miettimään hyviä saalistustapoja. Valkeasuomuinen ei ole aikoihin saalistanut kenenkään muun kanssa, ainoastaan yksikseen. Pieni Vaihtosiipi esittäytyi Sinisiiveksi. Valon Raivo katsahti tähän. Sinisiipi sopi oikeastaan hyvin nuorikolle.
"Nimeni on Kuunvalo", naaras esittäytyi. Nyt kun esittelyt oli hoidettu, oli aika ryhtyä saalistamaan.
"Minä ajattelin, kun pystyt sulautumaan ympäristöön, että jos minä etsisin villisikoja ja ajaisin ne sinua kohti, niin sinä voisit pysyä piilossa siihen asti, että villisiat ovat sinun luonasi. Loppu silaukseksi loikkaat yhden päälle ja tulen apuun." Kuunvalosta tämä vaikutti täydelliseltä suunnitelmalta, joka toimisi aivan varmasti, kunhan molemmat hoitavat osansa. Pian he pääsisivät herkuttelemaan villisialla.

Nimi: Luotikiiski, erakko (Deen T)

27.09.2018 20:14
"No ei todellakaan ole!" eräs lohikäärmeistä sanoi Luotikiiskille hyvinkin vihaiseen sävyyn, minkä seuraukseba tömö vetöytyi pienelle kippuralle peloissaan. Samainen lohikäärme kuitenkin yritti rauhoittua hieman ja sanoi hivenen ystävällisempään sävyyn, että eikö Luotikiiski voisi pyydystää oman saalliinsa, sillä talvessa nuo kalat olisivat voineet olla kriittisiä joukon selviytymiselle. "Anteeksi. Olen todella pahoillani, kun ryntäsin tuolla tavalla. Olin juuri lentänyt todella, todella pitkän matkan ja olin kovin nälissäni, enkä jaksanut enää lähteä metsästämään. Siksi ryntäsin tänne haistettuani ruokaa." Luotikiiski pahoitteli toivoen, että toiset ymmärtäisivät. Yksi lohikäärmeistä oli selvästikin säikähtänyt Luotikiikin paikalle saapumista, sillä se oli pakittanut tuon Kiiskille ärähtäneen lohikäärmeen taakse, ja selkeästikkin sitä yritettiin suojella. Kolmas lohikäärme vain näytti hampaitaan ja suojeli omia kalojaan. "Anteeksi. Voin jatkaa matkaani, jos olin liian suureksi häiriöksi ja peloitteeksi." Luotikiiski sanoi.

Nimi: Serpentine, erakko (Deen T)

27.09.2018 19:48
"Minusta on parempi kierrellä ympäriinsä, ainakin näin yksin eläessä. Parven kanssa ehkä voisin asettua aloilleen." viimamurska sanoi. "Jahas. Minä kun taas olen tottunut elelemään yksin aloillani. Matkustelen kyllä paljonkin, mutta koteja on yksi vakio. Joskin se on täynnä ärsyttäviä pikku kiusankappaleita..." minä vuorostani sanoin. Vaikutti siltä että asumistottumuksemme ovat melko erilaiset, mutta kerrankos sitä. "Nii jotta mitenkäs tuo kisa. Valmiina? Tarjoan sapuskan sitten tuola perillä." kysyin viimamurska naaraalta ja aloin valmistautumaan lähtöön. Kohta se saisi tutaa potpurini mahdin!

Nimi: Sinisiipi, erakko (Sailukki)

23.09.2018 11:36
Sinisiipi katseli toista lohikäärmettä ihmeissään, kunnes hänen mahansa kurni uudestaan.
"Jos minusta olisi apua, niin kai se sopisi", Naaras sanoi valon raivolle ja toivoi saavansa pian ruokaa. Sitten Sinisiipi tajusi taas unohtaneensa jotain.
"Ja minä olen Sinisiipi", se vielä lisäsi, ja odotti, jos vaikka toinenkin esittäytyisi.

Nimi: Kuunvalo, erakko (Kiiukka)

20.09.2018 17:09
Kuunvalo tarkkaili edelleen Vaihtosiipeä ja ympäristöään. Naaras oli varuillaan, mutta mitä enemmän aikaa kului, sitä varmemmaksi Valon Raivo tuli, että pieni poikanen olisi vaaraton. Vaihtosiipi kysyi, että oliko valkeasuomuinen nähnyt lohikäärmeitä, jotka huolisivat avukseen pienen Vaihtosiiven. Kuunvalo mietti ja naaraalla ei tullut ketään mieleen. Hän kyllä itse saattaisi tarvita jonkinmoista apua, mutta hän ei halunnut Vaihtosiiven poikasta riesakseen. Naaras kyllä halusi joskus tulevaisuudessa omia poikasia, mutta vielä ei olisi sen aika.
"Jos haluat, voit toki auttaa minua saalistamisessa", Kuunvalo vastasi. Nyt poikanen saisi päättä halusiko auttaa vai ei.

Nimi: Sinisiipi, erakko (Sailukki)

16.09.2018 08:33
"No, oletko jossain nähnyt sellaisia lohikäärmeitä, jotka kaipaisivat nälkäisen vahtosiipipoikasen 'avuksi' saalistamaan?" Sinisiipi sanoi toiselle, ei kuitenkaan liian häijysti. Vaikka naaras ei pitänytkään siitä, että toinen uteli, hän ei halunnut olla ilkeä. Saalista ei näkynyt, ne olivat varmaan menneet pesiinsä nukkumaan.

Nimi: Kuunvalo, erakko (Kiiukka)

15.09.2018 19:28
Valkeasuomuisen edestä kuului jälleen puhetta, mutta aika hiljaista sellaista. Pian Kuunvalo näki pienemmän lohikäärmeen edessään ja hän huomasi tämän olevan Vaihtosiipi. Nuori Vaihtosiipi näytti hyvin riutuneelta ja naaras ei osannut arvioida kuinka kauan se enää pärjäisi syömättä. Pienen poikasen inttäminen meni täysin ohi Valon Raivolta, kun tämä mietti miksi Vaihtosiipi oli yksin. Saattoihan se olla, että tämä olisikin väijytys ja muut isommat sekä nälkäisemmät Vaihtosiivet odottaisivat tuolla naamioituneena. Kuunvalo oli koko ajan varuillaan, mutta hän piti huolen ettei näyttänyt sitä vieraalle lohikäärmeelle.
"Mitä sinä teet täällä aivan yksin?" naaras kysyi. Hän yritti saada enemmän tietoa tästä poikasesta ja ehkä selviäisi syy miksi Vaihtosiipi on aivan yksin.

Nimi: Sinisiipi, erakko (Sailukki)

01.09.2018 08:26
Sinisiipi katsoi toista lohikäärmettä, joka ei näyttänyt sekään hyvin syöneeltä. Hänellä ei ollut mitään käsitystä, minkä lajinen toinen oli, mutta rauhallinen se ainakin oli. "Saalistahan pitäisi olla runsaasti", Sinisiipi sanoi puoliksi ääneen. Naaras tajusi unohtaneensa näyttäytyä, ja antoi suomujensa taas vaihtaa väriä normaaliksi.
"Vaikka olenkin hiukan teräväkielinen, ei se tarkoita sitä, että osaisin saalistaa paremmin kuin sinä", naaras sanoi toiselle, ja ajatteli, ettei tämä ollut niin tyhmä, ettei olisi huomannut Sinisiiven olevan vasta poikanen, ja vielä kaiken lisäksi normaalia pienempi Vaihtosiipi. Eikä naaras ollut ikinä saalistanut, hän oli vain saanut syötyä muiden lohikäärmeiden saaliita, joita lojui maassa. Tai tyhmän oloisia kanoja. Olihan Sinisiipi vain alle vuoden ikäinen, vaikka ei se todellakaan muistanut tarkkaa päivää, milloin oli syntynyt. Katsellessaan toista lohikäärmettä, Sinisiipi samalla tarkkaili, jos saaliseläimiä tulisi lisää.

Nimi: Kuunvalo, erakko (Kiiukka)

31.08.2018 16:00
Pensaasta kuului samantapaista vatsan murinaa kuin naaraan omasta vatsasta kuului. Pian sen jälkeen alkoi pensaasta kuulua hyvinkin pisteliäitä sanoja. Toinen lohikäärme raivosi saaliinsa menettämisestä Valon Raivolle. Kuunvalo päätteli, että vieras lohikäärme ei ole kovinkaan isokokoinen. Vihainen se ainakin oli. Eikä sitä voisi tietää, että jos toinen on vaarallinen taikka aggressiivinen. Kuunvalo oli varautunut, mutta hän pysyi tyynen eleganttina. Valkosuomuinen vetäisi syvään henkeä ja sanoi: "Kyllä täällä muillakin on nälkä, mutta minä sentään osaan kieleni kurissa." Hän jäi odottamaan, että toinen vastaisi, mutta jos mitään ei tapahtuisi, niin naaras lähtisi muille maille etsimään ruokaa. Oli jo myöhä ja monet saaliseläimet vetäytyisivät suojaan.

©2018 Dragon Lagoon - suntuubi.com